08.03.2010 16:23 | mamma
Kovin kauaa se ei paremmalta sitten näyttänyt. Pätkä toipui edellisestä mahataudista kirjaimellisesti pariksi päiväksi, siksi aikaa, että trakari saatiin vaihdettua. Vaihtoa seuraavana yönä alkoi oksentelu ja sitä jatkui pitkälle seuraavaan päivään ilman että asiaan kiinnitettiin sen kummempaa huomiota, luultiin vain (mamma mukaan lukien), että se johtuu hieman liian syvälle asennetusta trakeakanyylista. Kun oksentelu jatkui trakarin noston jälkeen ja lapsi alkoi olla taas kipeä ja voipunut, otettiin viimein verikokeet ja todettiin, että lapsi on taas pahasti kuivunut. Ripulointi alkoi niin ikään pian verikokeen jälkeen, joten kakkatestin tuloksia odotellaan taas (vieläkin). Niiden ottamisesta on nyt kuusi päivää, ja Pätkä on ollut tipassa saman ajan. Oksentelee ja ripuloi yhä, maitoa on yritetty aloittaa varovasti, mutta maha ei selvästikään sitä kestä.
Tauti iski myös mammaan oikein kunnolla, ensimmäinen yö meni oksentaessa ja kaksi seuraavaa ripuloidessa. Taudin rajuista oireista päätellen kyseessä voisi olla noro, siis heti rota-viruksen perään. Jippii. Pätkällä onneksi jälkimmäinen tauti tuntuu olevan helpompi versio kuin mammalla, jonka ensimmäisen vuorokauden ripaskakerrat ylittivät kirkkaasti viidenkymmenen rajan. Kauheata, jos neiti kuivuisi samaa tahtia, kun on niin pikkuinen. Paino on Pätkälläkin tippunut yli kolmesataa grammaa.
Lisäksi nyt kaksi viikkoa kestänyt mahatautikierre on aiheuttanut sen, ettei Pätkälle ole pystytty antamaan rs-viruksen vasta-ainetta sisältävää Synagis-rokotetta, joka hänellä keuhkosairaana ehdottomasti pitää olla voimassa koko rs-kauden ajan. Osastolla on rs-tapauksia hoidossa, joten ei voi taas muuta kuin toivoa, ettei sekin tauti leviäisi Pätkälle asti koska silloin voi olla taas kriittiset paikat (jo valmiiksi ahtaat hengitystiet sekä vahingoittuneet keuhkot ja hengitystieinfektio ei ole hyvä yhdistelmä). Voi kun tämä sairaalaelämä on ihanaa.
