07.07.2010 13:28 | mamma
Lämpötila tippui yöllä kuin taikaiskusta ja Pätkä sai varmaan vähän kylmää nukkuessaan vaippasillaan. Mamma on vahtinut lämpötilaa hysteerisesti ja vähennellyt ja lisännyt vaatetta, avannut ja sulkenut ikkunaa, käynnistänyt ja sulkenut tuuletinta mutta jotenkin räkä pörisee tänä aamuna nokassa ja yskääkin on hieman. Ei auta taas kuin toivoa, ettei pahempaa tautia tulisi. Yöt on menneet kuumuuden takia itkiessä ja pyöriessä ja sitten vihdoin kun yksi yö menee rauhallisesti, niin aamulla on räkätauti ovella. Masunapin juuri näytti aamulla jo paremmalta, mutta jahka sen päällä on möyritty päivä, niin eiköhän se illalla taas helota kuin paloauto.
Eilen Pätkä seisoi fysioterapiassa tosi hienosti tukea vasten ja peräti yritti itsekin nousta pystyyn. Motivaatio on suurin ongelma näissä jumppahommissa. Kyseinen seisontatuki piti ääntä ja vilkutti valoja ehkä tarpeeksi. Istuminenkin on ihan vähän mennyt eteenpäin. Nyt ei muksahdeta ihan heti vaakatasoon vaan pysytään hetki istumassakin aina välillä. Lisäksi pari kertaa neiti on yllättänyt löytymällä aivan toisesta paikasta kuin mihin mamma hänet laski ja nopeammin kuin olisi osannut arvata. Ryömiminen on ihan tyhmää, mutta kierimällä pääsee.
Tytön persoonallisuus on kyllä kotiintulon jälkeen muuttunut täysin. Enää ei ole kyseessä aurinkoinen tenava, jolle kaikki käy ja joka ei mistään valita. Kun sanoja ei vielä tule, isiä ja mammaa komennetaan huutamalla "äääääääääää!" ja murisemalla metsänpedon lailla. Isi ja mamma laulavatkin usein tunnettua lastenlaulua, joka sopii hyvin tilanteeseen: "Karhunpoika komentaa/ häntä totelkaamme/ nöyrästi nyt palvelkaa/ pientä johtajaamme"...
