tiistai 24. tammikuuta 2012

Isistä ja muista

15.08.2010 10:32 | mamma

Joskus tulee sellainen tunne, että silloin kun kirjoitan joistakin muista ihmisistä kuin Pätkästä tai itsestäni - jotka olemme täydellisiä - niin enimmäkseen valitan heidän tekemisistä tai tekemättä jättämisistään. On siis aika antaa tunnustusta.

Isi teki taas "yövuoron" viime yönä ja mamma sai rentoutua katsomalla ensin kaksi elokuvaa (harvinaista herkkua) ja nukkumalla kahdeksan tuntia putkeen. Isirintamalla meillä on kyllä käynyt todella hyvä tuuri. Siltä käy erityislapsen hoito niin mallikkaasti ettei häpeä minkään superdaddyn rinnalla: hoitaa avanteet (henkitorviavanne ei ole vielä sulkeutunut ja masussa on nappi), spira- ja nebunettelääkkeet ja letkuruokinnan siinä missä kakkavaipatkin. Lisäksi jaksaa hullutella ja viihdyttää neitiä töistä tullessaan silloinkin kun mammalla alkaa olla paukut loppu. Hyvä meidän isi!

Isin lisäksi pitää varmaan sanoa vähän nykyistä enemmän positiivista myös kotikaupungin sairaalan hoitohenkilökunnasta. Ei niin, ettenkö arvostaisi kyseisiä ihmisiä. Varsinkin "vanhan koulun" hoitajia, yleensä lähisellaisia, jotka kokemuksen kautta ovat hankkineet rautaisen ammattitaidon jos jonkinlaisen sairaan lapsen hoidossa. Ja onhan siellä pari lääkäriäkin, niitä Pätkää enemmän hoitaneita, joiden sanomisiin on oppinut jo jonkin verran luottamaan. Mutta oman lapsen ollessa kyseessä on vain todella vaikea luottaa kehen tahansa ihmiseen, varsinkin kun muutaman kerran on käynyt niin, että asioiden tilan olisi voinut arvioida vähän paremmin. Ja se informaationkulku... Sitä kaipaisi suuntaan ja toiseen. Tämän voi vahvistaa jokainen, joka on joutunut viettämään pitkiä aikoja sairaalassa lapsensa kanssa. Mutta kaiken kaikkiaan on muistettava, että mamman täytyy myöntää, että tosissaan siellä kaikki haluavat Pätkän parasta ja hienoa on, että soittamalla saa nykyään apua sitä tarvitessaan.

No niin, nyt on hyvä mieli kun on vähän kehuttu muitakin kuin itsään. Pätkän vointi on samanlainen kuin pari päivää ollutkin, vähän väsynyt ja kätyinen, mutta rohina ja pihinä on kurissa lääkkeiden lisäämisen jälkeen. Toivotaan, että pysyy tällaisena.